Markiisin tai muun aurinkosuojalaitteen asennus työmaan kiinteistön julkisivuun lasketaan rakennustyötehtäväksi, ja näin ollen työmaalla on toimittava virallisten rakennustyömaaehtojen mukaisesti.
Tässä oppaassa on rajattuna erityisesti aurinkosuojalaitteen asennusta koskevat, ja siihen liittyvät ohjeet ja määräykset. Toimithan vastuullisesti, ja noudatat ohjeita.
Rakennustyömaalla työskentelevän muistilista:
|
Turvallinen työsuoritus on avaintekijä rakennustyön turvallisuudessa. Rakennustyömaalla on monenlaisia eriasteisia ja erilaisia työturvallisuusriskejä. Turvallisuustoiminnan tavoitteena on poistaa ja vähentää riskitekijöitä ja aikaansaada turvallinen työympäristö, turvalliset työmenetelmät ja työvälineet. Näihin voidaan vaikuttaa lainsäädännön ja suunnittelun avulla. Tavoitteena on myös turvallinen työsuoritus, ja se edellyttää ammattitaitoista ja positiivisen asenteen omaavaa työntekijää, joka yleensä on myös turvallinen ja tehokas.
Turvallinen työn suorittaminen vaatii materiaalien käytön turvallisuussuunnittelun ennen rakennuskäyttöä. Siinä voidaan mitoittamalla materiaalitilaukset ja oikea-aikaisilla materiaalitilauksilla vaikuttaa työympäristön turvallisuuteen.
Tilausten oikein mitoitus ja oikea-aikaisuus säästävät tarpeetonta tavaran säilytystä työmaalla ja työpisteissä. Rakennusmateriaalien tehokkaalla hyötykäytöllä säästetään myös kustannuksissa.
Työmaalle saavuttua ensimmäinen toimenpide on työmaahan perehtyminen. Työmaalla ei saa aloittaa työskentelyä ennen kun perehdyttäminen on suoritettu. Perehdyttämisen jälkeen työntekijällä on kulkulupa ja oikeus työskennellä työmaalla. Päätoteuttajan työnjohto järjestää työmaahan perehdyttämisen tai urakoitsijoiden omat työnjohtajat hoitavat omien työntekijöidensä perehdyttämisen riippuen siitä, miten urakkasopimuksissa on perehdyttämisestä määritelty.
Perehdyttäminen dokumentoidaan aina ja säilytetään työmaan turvallisuuskansioissa. Perehdyttäminen voidaan järjestää laajempimuotoisina tilaisuuksina, kuten suuremmilla työmailla on tapana. Tällöin yleensä rakennuttaja järjestää perehdytystilaisuuden ja näin varmistaa kaikkien työmaalla työskentelevien tulleen perehdytetyiksi työmaahan ja sen turvallisuusvaatimuksiin. Perehdytys tulee tehdä myös työmaalle tavaraa toimittaville henkilöille.
Perehdyttäminen on kokonaiskatsaus rakennustyömaasta, jossa käydään läpi perehdyttämiskaavaketta sekä käydään läpi työmaan turvallisuustekijät ja -riskit.
Perehdytykseen kuuluu myös rakennuttajan antamien turvallisuusohjeiden ja sääntöjen läpikäyminen. Työmaan yleistiedot on kerrottava, kuten osoite, työmaan numero, vastaavanmestarin ja työsuojelupäällikön nimi sekä työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun nimi. Jokaisen on perehdytyksen jälkeen oltava tietoinen mihin osoitteeseen pelastusyksikkö onnettomuuden sattuessa opastetaan.
Työmaanaluesuunnitelman pohjalta käytyjen seikkojen lisäksi on perehdyttävä työmaan yleisaikatauluun koko työmaan osalta, sekä alkaviin, käynnissä oleviin ja päättyviin työvaiheisiin viikkoaikataulun pohjalta. Työmaan tulityökäytäntö kerrotaan perehdytyksen ohessa. Perehdytykseen kuuluu osana myös työmaakierros, jossa tutustutaan työmaatiloihin, työpisteiden sijaintiin ja yleisesti työ-maaoloihin, sekä esitellään ja tutustutaan työmaan työnjohtoon ja työsuojeluhenkilöstöön. Perehdytyksen yhteydessä voidaan jakaa työmaahan tai työturvallisuuteen liittyvää materiaalia, kuten työmaaopas tai turvallisuusohjeet.
Henkilönostimia käytettäessä työmaalla on syytä järjestää nostimia käyttäville työntekijöille perehdytys nostimen käytöstä. Perehdytyksen voi hoitaa nostimia vuokraava yritys tai henkilö, jolla henkilönostinkoulutus käytynä.
Jos työskentelypaikoille tai kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tai -jätteitä, on suojaksi järjestettävä tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita.
Kulkuaukon yläpuolelle tehtävät suojakatokset on sijoitettava aukon yläreunan korkeudelle ja niiden on ulotuttava vähintään 2,5 metriä rakenteesta ulospäin sekä 0,5 metriä kulkuaukon molemmille sivuille. Suojakatoksen ulkoreunassa on tarvittaessa oltava suojalevy.
Jolleivät turvallisuuslaitteet ole paikoillaan, vaara-alueelle pääsy on estettävä luotettavalla tavalla esimerkiksi vartijaa käyttämällä.
Tikkaiden käyttö on suunniteltava asianmukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin. Nojatikkaiden pituus saa olla enintään kuusi metriä.
Työnantajan tulee arvioida tikkaiden käytön vaarat ja arvioida vaarojen merkitys. Tikkaita käyttäville työntekijöille on annettava opetus ja ohjeet tikkaiden turvallisesta käytöstä ja niiden käyttöön liittyvistä vaaroista.
A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuudesta tai muusta vastaavasta seikasta johtuen. Tällöin A-tikkaita saadaan pääsääntöisesti käyttää työalustana vain siten, että työntekijä seisoo niillä alle metrin korkeudessa. Kuitenkin A-tikkaita saadaan käyttää työalustana siten, että työalusta on 1-2 metrin korkeudessa, kun A-tikkaiden seisontavakavuus täyttää soveltuvin osin tämän asetuksen liitteessä 6 tarkoitetut työpukille asetettavat vakavuusvaatimukset. A-tikkaita ei saa käyttää töissä, joissa joudutaan käyttämään huomattavan suurta voimaa vaativia työkaluja eikä töissä, joissa aiheutuu A-tikkaiden kaatumisvaara tai palonvaara. A-tikkaita saa käyttää vain painumattomalla ja tasaisella alustalla.
Tikkaiden on oltava mitoitukseltaan, lujuudeltaan, jäykkyydeltään, seisontavakavuudeltaan, materiaaliltaan ja tyypiltään rakennustyömaan työtehtäviin ja käyttöolosuhteisiin soveltuvat. Tikkaiden askelmien, rajoittajan ja nivelen sekä lukitushakojen lujuuden ja jäykkyyden on oltava riittävät.
Tikkaat on asetettava tukevalle alustalle siten, että ne eivät kaadu eivätkä luista. Ne on asetettava oikeaan nojakulmaan tikkaiden liukumisen estämiseksi sekä käytettävä liukuesteitä ja tikkaiden yläpäässä kaatumisen estäviä laitteita. Tikkaat on tarvittaessa erotettava ympäristöstään, esimerkiksi riittävän havaittavalla kulkuesteellä tai kulun estävällä lippusiimalla.
Työt tulee suunnitella siten, että käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarat tunnistetaan ja poistetaan.
Työmenetelmät, rakennusmateriaalit ja työvälineet tulee valita siten, että nostojen ja huonojen työasentojen aiheuttamia vaaroja ja haittoja ehkäistään. Raskaat vaakasiirrot tulee tehdä sopivan kuljetusvälineen avulla. Työpisteet tulee pitää hyvässä järjestyksessä, jotta kuljetusvälineitä voidaan käyttää. Pystysiirroissa tulee käyttää nostojen ja siirtojen keventämiseen siirtolaitteita ja apuvälineitä. Työntekijän käyttöön on annettava mekaanisia laitteita, jotta työntekijän ei käsin tarvitse kannatella korkealle asennettavia materiaaleja.
Työvälinettä käytettäessä on otettava huomioon sitä käyttävän työntekijän työolosuhteet ja työasento sekä ergonomisten toimenpiteiden toteutus. Työnantajan on valittava työntekijän käyttöön rakennustyön työolosuhteisiin turvalliset sekä ergonomisesti tarkoituksenmukaiset työvälineet.
Pakollisten suojavarusteiden käyttö koskee myös toimihenkilöitä, suunnittelijoita ja vieraita, jotka rakennustyömaalle tulevat. Päätoteuttajan vastuuhenkilö on vastuussa siitä, että kaikki käyttävät vaadittuja suojavarusteita ja on velvollinen valvomaan pakollisten suojavarusteiden käytön toteutumisen.
Pääkaupunkiseudulla suuremmat rakennusliikkeet ovat ottaneet käyttöön sakkorangaistuksen pakollisen suojavarustuksen puutteellisesta käytöstä tai käyttämättä jättämisestä. Päätoteuttajan urakkasopimuksissa on sakkopykälä, jonka perusteella annetaan urakoitsijan työntekijälle ensin varoitus pakollisen suojavarusteen käyttämättä jättämisestä, jonka jälkeen rahallinen sopimuksen määräämä sakkosumma veloitetaan kyseisen työntekijän työnantajalta. Kolmen henkilökohtaisen varoituksen jälkeen päätoteuttaja vaatii työnantajaa poistamaan kyseisen työntekijän työmaalta.
Sivu- ja aliurakoitsijat sekä itsenäiset työnsuorittajat vastaavat omien käyttämiensä koneiden ja laitteiden kunnosta ja huollosta. Päätoteuttajan työnjohdolla on kuitenkin oikeus puuttua havaitsemiinsa puutteisiin ja vikoihin koneiden ja laitteiden osalta. Päätoteuttajan työnjohdon velvollisuus on kehottaa urakoitsijaa korjaamaan laite tai poistamaan kyseinen laite työmaalta.
Sähkötöiden turvallisuudesta ja tekemisestä säädetään sähköturvallisuuslaissa (410/1996) ja sen nojalla annetuissa määräyksissä.
Sähkölaitteet, kuten kaapelit ja jakokeskukset on sijoitettava siten, etteivät ne rikkoonnu eivätkä aiheuta sähköiskun vaaraa tai kompastumisvaaraa kulkuteillä.
Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava tarkoituksenmukaisella tavalla ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle.
Milloin työmaalla tai sen läheisyydessä on sellaisia eristämättömiä johtoja, joita ei voida työn ajaksi siirtää tai saattaa jännitteettömiksi, on välillinen ja välitön sähkötapaturman vaara estettävä suojarakenteilla tai muilla keinoin. On huolehdittava siitä, että suojaetäisyyksiä ei aliteta myöskään nostokoneiden ja vastaavien muiden laitteiden liikkuessa.
Työskenneltäessä suurjännitelinjojen tai vastaavien läheisyydessä on otettava olosuhteiden aiheuttamat vaarat huomioon ja ennalta ehkäistävä sähkötapaturman vaara.
Milloin käsitellään sähkölaitteita erittäin vaarallisissa käyttöolosuhteissa, käytettävien laitteiden, tarvittavien suojavälineiden tai sallittavan jännitteen osalta on ryhdyttävä erityisiin turvallisuustoimenpiteisiin niin kuin sähköturvallisuuslaissa (410/1996) ja sen nojalla annetuissa määräyksissä säädetään.
Tulityöt on suurin tulipaloriskin aiheuttaja rakennustyömaalla. Sen johdosta on otettu käyttöön tulityökorttikäytäntö rakennustyömailla tehtävien tulitöiden turvallisuuden parantamiseksi. Tulityöksi määritellään työt, joista syntyy kipinöitä tai työn suorittamisesta voi aiheutua tulipalon vaara. Tulitöitä saa työmaalla tehdä ainoastaan voimassa olevan tulityökortin omaavat henkilöt. Tulitöistä täytetään aina ennen tulitöiden aloitusta tulityölupalomake.
Turvallisen työn suorittamiseksi on työmaalla huolehdittava siisteydestä ja järjestyksestä. Asenteet ja kiire vaikuttavat negatiivisesti työmaan järjestykseen, vaikka työn tekeminen pölyttömässä ja siistissä ympäristössä olisi tehokkaampaa, turvallisempaa ja työjälki olisi laadukkaampaa.
Työvaiheen jälkeinen siivous ennen työkohteen luovuttamista seuraavalle työnsuorittajalle tai työpäivän päätyttyä on hyvän rakennustavan mukainen käytäntö, joka kuitenkaan ei kaikkia urakoitsijoita koske. Siivouksesta urakoitsijoille mainitsemisesta ja siivoukseen patistamisesta onkin tullut työmaan johdolle suuri lisätaakka. Siivouksesta täytyisi mainita jo urakkasopimuksissa, kuten myös siitä koituvista lisälaskuista. Siivouksesta aiheutuvan lisälaskun hoitaa kyseinen urakoitsija, jos ei siivous onnistu kertasanomisen myötä. Aikatauluista johtuvien kiireiden vuoksi voidaan myös ottaa käytäntöön yhteisvastuullisesti maksettava ulkopuolinen siivouspalveluiden tuottaja, joka hoitaa viimeistelysiivouksen.
Päätoteuttaja hoitaa työmaalle tarpeellisen määrän jäteastioita, joihin urakoitsijat toimittavat jätteet.
